joustavuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajoustavuus (40)
- se, että on joustava
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjou̯st̪ɑʋuːs/
- tavutus: jous‧ta‧vuus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | joustavuus | joustavuudet |
| genetiivi | joustavuuden | joustavuuksien |
| partitiivi | joustavuutta | joustavuuksia |
| akkusatiivi | joustavuus; joustavuuden |
joustavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | joustavuudessa | joustavuuksissa |
| elatiivi | joustavuudesta | joustavuuksista |
| illatiivi | joustavuuteen | joustavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | joustavuudella | joustavuuksilla |
| ablatiivi | joustavuudelta | joustavuuksilta |
| allatiivi | joustavuudelle | joustavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | joustavuutena | joustavuuksina |
| translatiivi | joustavuudeksi | joustavuuksiksi |
| abessiivi | joustavuudetta | joustavuuksitta |
| instruktiivi | – | joustavuuksin |
| komitatiivi | – | joustavuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | joustavuude- | |
| vahva vartalo | joustavuute- | |
| konsonantti- vartalo |
joustavuut- | |
Etymologia
muokkaasanan joustava vartalosta joustav- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on joustava
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- joustavuus Kielitoimiston sanakirjassa