Wikipedia
Katso artikkeli Juhannus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

juhannus (39)

  1. kesän valoisimman yön aikoihin ajoittuva juhlapäivä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjuhɑnːus/, [ˈjuɦɑnˌnus]
  • tavutus: ju‧han‧nus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juhannus juhannukset
genetiivi juhannuksen juhannusten
juhannuksien
partitiivi juhannusta juhannuksia
akkusatiivi juhannus;
juhannuksen
juhannukset
sisäpaikallissijat
inessiivi juhannuksessa juhannuksissa
elatiivi juhannuksesta juhannuksista
illatiivi juhannukseen juhannuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi juhannuksella juhannuksilla
ablatiivi juhannukselta juhannuksilta
allatiivi juhannukselle juhannuksille
muut sijamuodot
essiivi juhannuksena juhannuksina
translatiivi juhannukseksi juhannuksiksi
abessiivi juhannuksetta juhannuksitta
instruktiivi juhannuksin
komitatiivi juhannuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juhannukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
juhannus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

juhannusaatto, juhannusheila, juhannusilta, juhannusjuhla, juhannuskoivu, juhannuskokko, juhannuspyhä, juhannuspäivä, juhannusruis, juhannusruusu, juhannussalko, juhannustaika, juhannustuli, juhannusviikko, juhannusyö

Aiheesta muualla muokkaa

  • juhannus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Juhannus. Kotimaisten kielten keskus