jujuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajujuttaminen (38)
- teonnimi verbistä jujuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jujuttaminen | jujuttamiset |
| genetiivi | jujuttamisen | jujuttamisten jujuttamisien |
| partitiivi | jujuttamista | jujuttamisia |
| akkusatiivi | jujuttaminen; jujuttamisen |
jujuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jujuttamisessa | jujuttamisissa |
| elatiivi | jujuttamisesta | jujuttamisista |
| illatiivi | jujuttamiseen | jujuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jujuttamisella | jujuttamisilla |
| ablatiivi | jujuttamiselta | jujuttamisilta |
| allatiivi | jujuttamiselle | jujuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jujuttamisena (jujuttamisna) |
jujuttamisina |
| translatiivi | jujuttamiseksi | jujuttamisiksi |
| abessiivi | jujuttamisetta | jujuttamisitta |
| instruktiivi | – | jujuttamisin |
| komitatiivi | – | jujuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jujuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jujuttamis- | |