julistautuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajulistautuminen (38)
- teonnimi verbistä julistautua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | julistautuminen | julistautumiset |
genetiivi | julistautumisen | julistautumisten julistautumisien |
partitiivi | julistautumista | julistautumisia |
akkusatiivi | julistautuminen; julistautumisen |
julistautumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | julistautumisessa | julistautumisissa |
elatiivi | julistautumisesta | julistautumisista |
illatiivi | julistautumiseen | julistautumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | julistautumisella | julistautumisilla |
ablatiivi | julistautumiselta | julistautumisilta |
allatiivi | julistautumiselle | julistautumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | julistautumisena (julistautumisna) |
julistautumisina |
translatiivi | julistautumiseksi | julistautumisiksi |
abessiivi | julistautumisetta | julistautumisitta |
instruktiivi | – | julistautumisin |
komitatiivi | – | julistautumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | julistautumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
julistautumis- |
Etymologia
muokkaaverbi julistautua + johdin -minen