jumittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajumittaminen (38)
- teonnimi verbistä jumittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jumittaminen | jumittamiset |
genetiivi | jumittamisen | jumittamisten jumittamisien |
partitiivi | jumittamista | jumittamisia |
akkusatiivi | jumittaminen; jumittamisen |
jumittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jumittamisessa | jumittamisissa |
elatiivi | jumittamisesta | jumittamisista |
illatiivi | jumittamiseen | jumittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jumittamisella | jumittamisilla |
ablatiivi | jumittamiselta | jumittamisilta |
allatiivi | jumittamiselle | jumittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jumittamisena (jumittamisna) |
jumittamisina |
translatiivi | jumittamiseksi | jumittamisiksi |
abessiivi | jumittamisetta | jumittamisitta |
instruktiivi | – | jumittamisin |
komitatiivi | – | jumittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jumittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jumittamis- |