Substantiivi

muokkaa

junailija (12)

  1. henkilö, joka junailee
  2. konduktööri

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjunɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: ju‧nai‧li‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi junailija junailijat
genetiivi junailijan junailijoiden
junailijoitten
(junailijain)
partitiivi junailijaa junailijoita
akkusatiivi junailija;
junailijan
junailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi junailijassa junailijoissa
elatiivi junailijasta junailijoista
illatiivi junailijaan junailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi junailijalla junailijoilla
ablatiivi junailijalta junailijoilta
allatiivi junailijalle junailijoille
muut sijamuodot
essiivi junailijana junailijoina
translatiivi junailijaksi junailijoiksi
abessiivi junailijatta junailijoitta
instruktiivi junailijoin
komitatiivi junailijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo junailija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa