junnu
Katso myös: Junnu |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) junioriurheilija
- (arkikieltä) alaikäinen henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjunːu/
- tavutus: jun‧nu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | junnu | junnut |
genetiivi | junnun | junnujen |
partitiivi | junnua | junnuja |
akkusatiivi | junnu; junnun |
junnut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | junnussa | junnuissa |
elatiivi | junnusta | junnuista |
illatiivi | junnuun | junnuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | junnulla | junnuilla |
ablatiivi | junnulta | junnuilta |
allatiivi | junnulle | junnuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | junnuna | junnuina |
translatiivi | junnuksi | junnuiksi |
abessiivi | junnutta | junnuitta |
instruktiivi | – | junnuin |
komitatiivi | – | junnuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | junnu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. urheilija
Ks. juniori |
2. alaikäinen henkilö
Ks. juniori |
Aiheesta muualla
muokkaa- junnu Kielitoimiston sanakirjassa
Sisilia
muokkaaAdjektiivi
muokkaajunnu
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1