juoksenteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajuoksenteleminen (38)
- teonnimi verbistä juoksennella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | juoksenteleminen | juoksentelemiset |
genetiivi | juoksentelemisen | juoksentelemisten juoksentelemisien |
partitiivi | juoksentelemista | juoksentelemisia |
akkusatiivi | juoksenteleminen; juoksentelemisen |
juoksentelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | juoksentelemisessa | juoksentelemisissa |
elatiivi | juoksentelemisesta | juoksentelemisista |
illatiivi | juoksentelemiseen | juoksentelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | juoksentelemisella | juoksentelemisilla |
ablatiivi | juoksentelemiselta | juoksentelemisilta |
allatiivi | juoksentelemiselle | juoksentelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | juoksentelemisena (juoksentelemisna) |
juoksentelemisina |
translatiivi | juoksentelemiseksi | juoksentelemisiksi |
abessiivi | juoksentelemisetta | juoksentelemisitta |
instruktiivi | – | juoksentelemisin |
komitatiivi | – | juoksentelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | juoksentelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
juoksentelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi juoksennella + johdin -minen