jutku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä, halventava) juutalainen
- jutkujen metkuja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjut̪ku/
- tavutus: jut‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jutku | jutkut |
genetiivi | jutkun | jutkujen |
partitiivi | jutkua | jutkuja |
akkusatiivi | jutku; jutkun |
jutkut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jutkussa | jutkuissa |
elatiivi | jutkusta | jutkuista |
illatiivi | jutkuun | jutkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jutkulla | jutkuilla |
ablatiivi | jutkulta | jutkuilta |
allatiivi | jutkulle | jutkuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jutkuna | jutkuina |
translatiivi | jutkuksi | jutkuiksi |
abessiivi | jutkutta | jutkuitta |
instruktiivi | – | jutkuin |
komitatiivi | – | jutkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jutku- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (halventava) jutsku
Substantiivi
muokkaajutku
- (vanhahtava) temppu
- »No jokohan tuo Hyvärisen tyttö teki semmoisen tekonsa, että ei tule!...
No tekiköhän tuo märä moisen jutkun!» (Lassila, Tulitikkuja lainaamassa) - Seuraavana päivänä teki Buck saman jutkun ja onnistui pääsemään pakoon koko kappaleineen. (Erämaan ääni, Jack London)
- »No jokohan tuo Hyvärisen tyttö teki semmoisen tekonsa, että ei tule!...
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- jutku Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1