jutkuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajutkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä jutkuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jutkuttaminen | jutkuttamiset |
genetiivi | jutkuttamisen | jutkuttamisten jutkuttamisien |
partitiivi | jutkuttamista | jutkuttamisia |
akkusatiivi | jutkuttaminen; jutkuttamisen |
jutkuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jutkuttamisessa | jutkuttamisissa |
elatiivi | jutkuttamisesta | jutkuttamisista |
illatiivi | jutkuttamiseen | jutkuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jutkuttamisella | jutkuttamisilla |
ablatiivi | jutkuttamiselta | jutkuttamisilta |
allatiivi | jutkuttamiselle | jutkuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jutkuttamisena (jutkuttamisna) |
jutkuttamisina |
translatiivi | jutkuttamiseksi | jutkuttamisiksi |
abessiivi | jutkuttamisetta | jutkuttamisitta |
instruktiivi | – | jutkuttamisin |
komitatiivi | – | jutkuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jutkuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jutkuttamis- |