jutteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajutteleminen (38)
- teonnimi verbistä jutella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jutteleminen | juttelemiset |
genetiivi | juttelemisen | juttelemisten juttelemisien |
partitiivi | juttelemista | juttelemisia |
akkusatiivi | jutteleminen; juttelemisen |
juttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | juttelemisessa | juttelemisissa |
elatiivi | juttelemisesta | juttelemisista |
illatiivi | juttelemiseen | juttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | juttelemisella | juttelemisilla |
ablatiivi | juttelemiselta | juttelemisilta |
allatiivi | juttelemiselle | juttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | juttelemisena (juttelemisna) |
juttelemisina |
translatiivi | juttelemiseksi | juttelemisiksi |
abessiivi | juttelemisetta | juttelemisitta |
instruktiivi | – | juttelemisin |
komitatiivi | – | juttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | juttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
juttelemis- |