juurruttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajuurruttaminen (38)
- teonnimi verbistä juurruttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juurruttaminen | juurruttamiset |
| genetiivi | juurruttamisen | juurruttamisten juurruttamisien |
| partitiivi | juurruttamista | juurruttamisia |
| akkusatiivi | juurruttaminen; juurruttamisen |
juurruttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juurruttamisessa | juurruttamisissa |
| elatiivi | juurruttamisesta | juurruttamisista |
| illatiivi | juurruttamiseen | juurruttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juurruttamisella | juurruttamisilla |
| ablatiivi | juurruttamiselta | juurruttamisilta |
| allatiivi | juurruttamiselle | juurruttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juurruttamisena (juurruttamisna) |
juurruttamisina |
| translatiivi | juurruttamiseksi | juurruttamisiksi |
| abessiivi | juurruttamisetta | juurruttamisitta |
| instruktiivi | – | juurruttamisin |
| komitatiivi | – | juurruttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juurruttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
juurruttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi juurruttaa + johdin -minen