juurtanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
juurtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juurtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juurtanut | juurtaneet |
| genetiivi | juurtaneen | juurtaneiden juurtaneitten |
| partitiivi | juurtanutta | juurtaneita |
| akkusatiivi | juurtanut; juurtaneen | juurtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juurtaneessa | juurtaneissa |
| elatiivi | juurtaneesta | juurtaneista |
| illatiivi | juurtaneeseen | juurtaneisiin juurtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juurtaneella | juurtaneilla |
| ablatiivi | juurtaneelta | juurtaneilta |
| allatiivi | juurtaneelle | juurtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juurtaneena | juurtaneina |
| translatiivi | juurtaneeksi | juurtaneiksi |
| abessiivi | juurtaneetta | juurtaneitta |
| instruktiivi | – | juurtanein |
| komitatiivi | – | juurtaneine |