jymähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajymähteleminen (38)
- teonnimi verbistä jymähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jymähteleminen | jymähtelemiset |
genetiivi | jymähtelemisen | jymähtelemisten jymähtelemisien |
partitiivi | jymähtelemistä | jymähtelemisiä |
akkusatiivi | jymähteleminen; jymähtelemisen |
jymähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jymähtelemisessä | jymähtelemisissä |
elatiivi | jymähtelemisestä | jymähtelemisistä |
illatiivi | jymähtelemiseen | jymähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jymähtelemisellä | jymähtelemisillä |
ablatiivi | jymähtelemiseltä | jymähtelemisiltä |
allatiivi | jymähtelemiselle | jymähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jymähtelemisenä (jymähtelemisnä) |
jymähtelemisinä |
translatiivi | jymähtelemiseksi | jymähtelemisiksi |
abessiivi | jymähtelemisettä | jymähtelemisittä |
instruktiivi | – | jymähtelemisin |
komitatiivi | – | jymähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jymähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jymähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi jymähdellä + johdin -minen