jyrääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajyrääminen (38)
- teonnimi verbistä jyrätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jyrääminen | jyräämiset |
| genetiivi | jyräämisen | jyräämisten jyräämisien |
| partitiivi | jyräämistä | jyräämisiä |
| akkusatiivi | jyrääminen; jyräämisen |
jyräämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jyräämisessä | jyräämisissä |
| elatiivi | jyräämisestä | jyräämisistä |
| illatiivi | jyräämiseen | jyräämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jyräämisellä | jyräämisillä |
| ablatiivi | jyräämiseltä | jyräämisiltä |
| allatiivi | jyräämiselle | jyräämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jyräämisenä (jyräämisnä) |
jyräämisinä |
| translatiivi | jyräämiseksi | jyräämisiksi |
| abessiivi | jyräämisettä | jyräämisittä |
| instruktiivi | – | jyräämisin |
| komitatiivi | – | jyräämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jyräämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jyräämis- | |