jyriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajyriseminen (38)
- teonnimi verbistä jyristä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jyriseminen | jyrisemiset |
genetiivi | jyrisemisen | jyrisemisten jyrisemisien |
partitiivi | jyrisemistä | jyrisemisiä |
akkusatiivi | jyriseminen; jyrisemisen |
jyrisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jyrisemisessä | jyrisemisissä |
elatiivi | jyrisemisestä | jyrisemisistä |
illatiivi | jyrisemiseen | jyrisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jyrisemisellä | jyrisemisillä |
ablatiivi | jyrisemiseltä | jyrisemisiltä |
allatiivi | jyrisemiselle | jyrisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jyrisemisenä (jyrisemisnä) |
jyrisemisinä |
translatiivi | jyrisemiseksi | jyrisemisiksi |
abessiivi | jyrisemisettä | jyrisemisittä |
instruktiivi | – | jyrisemisin |
komitatiivi | – | jyrisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jyrisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jyrisemis- |