jyristeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajyristeleminen (38)
- teonnimi verbistä jyristellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jyristeleminen | jyristelemiset |
genetiivi | jyristelemisen | jyristelemisten jyristelemisien |
partitiivi | jyristelemistä | jyristelemisiä |
akkusatiivi | jyristeleminen; jyristelemisen |
jyristelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jyristelemisessä | jyristelemisissä |
elatiivi | jyristelemisestä | jyristelemisistä |
illatiivi | jyristelemiseen | jyristelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jyristelemisellä | jyristelemisillä |
ablatiivi | jyristelemiseltä | jyristelemisiltä |
allatiivi | jyristelemiselle | jyristelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jyristelemisenä (jyristelemisnä) |
jyristelemisinä |
translatiivi | jyristelemiseksi | jyristelemisiksi |
abessiivi | jyristelemisettä | jyristelemisittä |
instruktiivi | – | jyristelemisin |
komitatiivi | – | jyristelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jyristelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jyristelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi jyristellä + johdin -minen