jyryyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajyryyttäminen (38)
- teonnimi verbistä jyryyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jyryyttäminen | jyryyttämiset |
genetiivi | jyryyttämisen | jyryyttämisten jyryyttämisien |
partitiivi | jyryyttämistä | jyryyttämisiä |
akkusatiivi | jyryyttäminen; jyryyttämisen |
jyryyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jyryyttämisessä | jyryyttämisissä |
elatiivi | jyryyttämisestä | jyryyttämisistä |
illatiivi | jyryyttämiseen | jyryyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jyryyttämisellä | jyryyttämisillä |
ablatiivi | jyryyttämiseltä | jyryyttämisiltä |
allatiivi | jyryyttämiselle | jyryyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jyryyttämisenä (jyryyttämisnä) |
jyryyttämisinä |
translatiivi | jyryyttämiseksi | jyryyttämisiksi |
abessiivi | jyryyttämisettä | jyryyttämisittä |
instruktiivi | – | jyryyttämisin |
komitatiivi | – | jyryyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jyryyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jyryyttämis- |