kääntäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakääntäjä (10)
- kielenkääntäjä, henkilö, joka kääntää tekstiä kieleltä toiselle, vrt. tulkki
- (tietotekniikka) tietokoneohjelma, joka luo tietokoneohjelman ohjelmointikielisen lähdekoodin perusteella konekielisen ajettavan binääritiedoston
- (tietotekniikka) tietokoneohjelma eli konekäännösjärjestelmä, joka kääntää tekstiä automaattisesti kielestä toiseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæːnt̪æjæ/
- tavutus: kään‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kääntäjä | kääntäjät |
genetiivi | kääntäjän | kääntäjien (kääntäjäin) |
partitiivi | kääntäjää | kääntäjiä |
akkusatiivi | kääntäjä; kääntäjän |
kääntäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kääntäjässä | kääntäjissä |
elatiivi | kääntäjästä | kääntäjistä |
illatiivi | kääntäjään | kääntäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kääntäjällä | kääntäjillä |
ablatiivi | kääntäjältä | kääntäjiltä |
allatiivi | kääntäjälle | kääntäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kääntäjänä | kääntäjinä |
translatiivi | kääntäjäksi | kääntäjiksi |
abessiivi | kääntäjättä | kääntäjittä |
instruktiivi | – | kääntäjin |
komitatiivi | – | kääntäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kääntäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- johdettu verbistä kääntää
Käännökset
muokkaa1. tekstiä kielestä toiseen kääntävä henkilö
|
2. ohjelma, joka tekee lähdekoodista konekielisen binääritiedoston
|
|
3. konekäännösjärjestelmä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaesikääntäjä, diplomikielenkääntäjä, kielenkääntäjä, kääntäjäkoulutus, kääntäjänkoulutus, nuotinkääntäjä, silmänkääntäjä, takinkääntäjä