kääräri

Suomi

kääräri (6)

Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kääräri	käärärit
genetiivi	käärärin	käärärien kääräreiden kääräreitten
partitiivi	kääräriä	kääräreitä käärärejä
akkusatiivi	kääräri; käärärin	käärärit
sisäpaikallissijat
inessiivi	käärärissä	kääräreissä
elatiivi	kääräristä	kääräreistä
illatiivi	kääräriin	kääräreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	käärärillä	kääräreillä
ablatiivi	kääräriltä	kääräreiltä
allatiivi	käärärille	kääräreille
muut sijamuodot
essiivi	käärärinä	kääräreinä
translatiivi	kääräriksi	kääräreiksi
abessiivi	käärärittä	kääräreittä
instruktiivi	–	käärärein
komitatiivi	–	kääräreine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kääräri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-