Katso myös: Kämmen

Substantiivi

muokkaa

kämmen (32)

  1. käden sisäpuoli; se puoli jonne sormet taipuvat
    Työhaastattelua odottavien kämmenet hikosivat.
  2. (urheilu) kämmenlyönti; mailakäden kämmenen suuntaan kulkeva lyönti
    Tulinen kämmen upposi tenniskentän laitaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkæmːen/
  • tavutus: käm‧men

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kämmen Kielitoimiston sanakirjassa
Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.kämmst
ind. prees. y. 3. p.kämmt
ind. imperf. y. 3. p.kämmte
part. perf.gekämmt
apuverbihaben

kämmen

  1. kammata

Liittyvät sanat

muokkaa