kämmiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakämmiminen (38)
- teonnimi verbistä kämmiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kämmiminen | kämmimiset |
genetiivi | kämmimisen | kämmimisten kämmimisien |
partitiivi | kämmimistä | kämmimisiä |
akkusatiivi | kämmiminen; kämmimisen |
kämmimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kämmimisessä | kämmimisissä |
elatiivi | kämmimisestä | kämmimisistä |
illatiivi | kämmimiseen | kämmimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kämmimisellä | kämmimisillä |
ablatiivi | kämmimiseltä | kämmimisiltä |
allatiivi | kämmimiselle | kämmimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kämmimisenä (kämmimisnä) |
kämmimisinä |
translatiivi | kämmimiseksi | kämmimisiksi |
abessiivi | kämmimisettä | kämmimisittä |
instruktiivi | – | kämmimisin |
komitatiivi | – | kämmimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kämmimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kämmimis- |