Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

känsäisyys (40)

  1. se, että on känsäinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkænsæi̯syːs/
  • tavutus: kän‧säi‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi känsäisyys känsäisyydet
genetiivi känsäisyyden känsäisyyksien
partitiivi känsäisyyttä känsäisyyksiä
akkusatiivi känsäisyys;
känsäisyyden
känsäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi känsäisyydessä känsäisyyksissä
elatiivi känsäisyydestä känsäisyyksistä
illatiivi känsäisyyteen känsäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi känsäisyydellä känsäisyyksillä
ablatiivi känsäisyydeltä känsäisyyksiltä
allatiivi känsäisyydelle känsäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi känsäisyytenä känsäisyyksinä
translatiivi känsäisyydeksi känsäisyyksiksi
abessiivi känsäisyydettä känsäisyyksittä
instruktiivi känsäisyyksin
komitatiivi känsäisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo känsäisyyde-
vahva vartalo känsäisyyte-
konsonantti-
vartalo
känsäisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan känsäinen vartalosta känsäis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa