käppääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakäppääminen (38)
- teonnimi verbistä käpätä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käppääminen | käppäämiset |
genetiivi | käppäämisen | käppäämisten käppäämisien |
partitiivi | käppäämistä | käppäämisiä |
akkusatiivi | käppääminen; käppäämisen |
käppäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käppäämisessä | käppäämisissä |
elatiivi | käppäämisestä | käppäämisistä |
illatiivi | käppäämiseen | käppäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käppäämisellä | käppäämisillä |
ablatiivi | käppäämiseltä | käppäämisiltä |
allatiivi | käppäämiselle | käppäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käppäämisenä (käppäämisnä) |
käppäämisinä |
translatiivi | käppäämiseksi | käppäämisiksi |
abessiivi | käppäämisettä | käppäämisittä |
instruktiivi | – | käppäämisin |
komitatiivi | – | käppäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | käppäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
käppäämis- |