käpristyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakäpristyminen (38)
- teonnimi verbistä käpristyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käpristyminen | käpristymiset |
| genetiivi | käpristymisen | käpristymisten käpristymisien |
| partitiivi | käpristymistä | käpristymisiä |
| akkusatiivi | käpristyminen; käpristymisen |
käpristymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käpristymisessä | käpristymisissä |
| elatiivi | käpristymisestä | käpristymisistä |
| illatiivi | käpristymiseen | käpristymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käpristymisellä | käpristymisillä |
| ablatiivi | käpristymiseltä | käpristymisiltä |
| allatiivi | käpristymiselle | käpristymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käpristymisenä (käpristymisnä) |
käpristymisinä |
| translatiivi | käpristymiseksi | käpristymisiksi |
| abessiivi | käpristymisettä | käpristymisittä |
| instruktiivi | – | käpristymisin |
| komitatiivi | – | käpristymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käpristymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
käpristymis- | |