Substantiivi

muokkaa

kärsämö (2)

  1. mikä tahansa kärsämöjen suvun (Achillea) kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkærsæmø/
  • tavutus: kär‧sä‧mö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärsämö kärsämöt
genetiivi kärsämön kärsämöjen
kärsämöiden
kärsämöitten
partitiivi kärsämöä kärsämöitä
kärsämöjä
akkusatiivi kärsämö;
kärsämön
kärsämöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kärsämössä kärsämöissä
elatiivi kärsämöstä kärsämöistä
illatiivi kärsämöön kärsämöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärsämöllä kärsämöillä
ablatiivi kärsämöltä kärsämöiltä
allatiivi kärsämölle kärsämöille
muut sijamuodot
essiivi kärsämönä kärsämöinä
translatiivi kärsämöksi kärsämöiksi
abessiivi kärsämöttä kärsämöittä
instruktiivi kärsämöin
komitatiivi kärsämöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kärsämö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

kärsä + -mö; Sana on Elias Lönnrotin vuonna 1860 luoma oppitekoinen sana aiempien sian kärsään viittavien nimitysten pohjalta.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ojakärsämö, siankärsämö

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. kärsämö.