Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

käryttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kärytä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käryttävä käryttävät
genetiivi käryttävän käryttävien
(käryttäväin)
partitiivi käryttävää käryttäviä
akkusatiivi käryttävä; käryttävän käryttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi käryttävässä käryttävissä
elatiivi käryttävästä käryttävistä
illatiivi käryttävään käryttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi käryttävällä käryttävillä
ablatiivi käryttävältä käryttäviltä
allatiivi käryttävälle käryttäville
muut sijamuodot
essiivi käryttävänä käryttävinä
translatiivi käryttäväksi käryttäviksi
abessiivi käryttävättä käryttävittä
instruktiivi käryttävin
komitatiivi käryttävine

Verbi muokkaa

käryttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä käryttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käryttävä käryttävät
genetiivi käryttävän käryttävien
(käryttäväin)
partitiivi käryttävää käryttäviä
akkusatiivi käryttävä; käryttävän käryttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi käryttävässä käryttävissä
elatiivi käryttävästä käryttävistä
illatiivi käryttävään käryttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi käryttävällä käryttävillä
ablatiivi käryttävältä käryttäviltä
allatiivi käryttävälle käryttäville
muut sijamuodot
essiivi käryttävänä käryttävinä
translatiivi käryttäväksi käryttäviksi
abessiivi käryttävättä käryttävittä
instruktiivi käryttävin
komitatiivi käryttävine