kättelijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakättelijä (12)
- henkilö, joka kättelee
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kättelijä | kättelijät |
| genetiivi | kättelijän | kättelijöiden kättelijöitten (kättelijäin) |
| partitiivi | kättelijää | kättelijöitä |
| akkusatiivi | kättelijä; kättelijän |
kättelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kättelijässä | kättelijöissä |
| elatiivi | kättelijästä | kättelijöistä |
| illatiivi | kättelijään | kättelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kättelijällä | kättelijöillä |
| ablatiivi | kättelijältä | kättelijöiltä |
| allatiivi | kättelijälle | kättelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kättelijänä | kättelijöinä |
| translatiivi | kättelijäksi | kättelijöiksi |
| abessiivi | kättelijättä | kättelijöittä |
| instruktiivi | – | kättelijöin |
| komitatiivi | – | kättelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kättelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. henkilö, joka kättelee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |