käynnistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakäynnistäminen (38)
- teonnimi verbistä käynnistää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käynnistäminen | käynnistämiset |
genetiivi | käynnistämisen | käynnistämisten käynnistämisien |
partitiivi | käynnistämistä | käynnistämisiä |
akkusatiivi | käynnistäminen; käynnistämisen |
käynnistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käynnistämisessä | käynnistämisissä |
elatiivi | käynnistämisestä | käynnistämisistä |
illatiivi | käynnistämiseen | käynnistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käynnistämisellä | käynnistämisillä |
ablatiivi | käynnistämiseltä | käynnistämisiltä |
allatiivi | käynnistämiselle | käynnistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käynnistämisenä (käynnistämisnä) |
käynnistämisinä |
translatiivi | käynnistämiseksi | käynnistämisiksi |
abessiivi | käynnistämisettä | käynnistämisittä |
instruktiivi | – | käynnistämisin |
komitatiivi | – | käynnistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | käynnistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
käynnistämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi käynnistää + johdin -minen