Katso myös: Köngäs

Substantiivi

muokkaa

köngäs (41-G)

  1. jyrkkä, vaahtoava koski tai vesiputous

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkøŋːæs/, [ˈkøŋːæs]
  • tavutus: kön‧gäs

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi köngäs könkäät
genetiivi könkään könkäiden
könkäitten
partitiivi köngästä könkäitä
akkusatiivi köngäs;
könkään
könkäät
sisäpaikallissijat
inessiivi könkäässä könkäissä
elatiivi könkäästä könkäistä
illatiivi könkääseen könkäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi könkäällä könkäillä
ablatiivi könkäältä könkäiltä
allatiivi könkäälle könkäille
muut sijamuodot
essiivi könkäänä könkäinä
translatiivi könkääksi könkäiksi
abessiivi könkäättä könkäittä
instruktiivi könkäin
komitatiivi könkäine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo könkää-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
köngäs-

Etymologia

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.