könttä

Suomi

Substantiivi

könttä (10-C)

summittainen määrä (jotakin)
(murteellinen) nystermä, muhkura

Ääntäminen

IPA: /ˈkønt̪ːæ/
tavutus: könt‧tä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	könttä	köntät
genetiivi	köntän	könttien (könttäin)
partitiivi	könttää	könttiä
akkusatiivi	könttä; köntän	köntät
sisäpaikallissijat
inessiivi	köntässä	köntissä
elatiivi	köntästä	köntistä
illatiivi	könttään	könttiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	köntällä	köntillä
ablatiivi	köntältä	köntiltä
allatiivi	köntälle	köntille
muut sijamuodot
essiivi	könttänä	könttinä
translatiivi	köntäksi	köntiksi
abessiivi	köntättä	köntittä
instruktiivi	–	köntin
komitatiivi	–	könttine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	köntä-
vahva vartalo	könttä-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

[2] köntti

Yhdyssanat

könttäsumma

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=könttä&oldid=4470043”