Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

körttiläisyys (40)

  1. se, että on körttiläinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkørt̪ːiˌlæi̯syːs/
  • tavutus: kört‧ti‧läi‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi körttiläisyys körttiläisyydet
genetiivi körttiläisyyden körttiläisyyksien
partitiivi körttiläisyyttä körttiläisyyksiä
akkusatiivi körttiläisyys;
körttiläisyyden
körttiläisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi körttiläisyydessä körttiläisyyksissä
elatiivi körttiläisyydestä körttiläisyyksistä
illatiivi körttiläisyyteen körttiläisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi körttiläisyydellä körttiläisyyksillä
ablatiivi körttiläisyydeltä körttiläisyyksiltä
allatiivi körttiläisyydelle körttiläisyyksille
muut sijamuodot
essiivi körttiläisyytenä körttiläisyyksinä
translatiivi körttiläisyydeksi körttiläisyyksiksi
abessiivi körttiläisyydettä körttiläisyyksittä
instruktiivi körttiläisyyksin
komitatiivi körttiläisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo körttiläisyyde-
vahva vartalo körttiläisyyte-
konsonantti-
vartalo
körttiläisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan körttiläinen vartalosta körttiläis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa