köyriminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaköyriminen (38)
- teonnimi verbistä köyriä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | köyriminen | köyrimiset |
genetiivi | köyrimisen | köyrimisten köyrimisien |
partitiivi | köyrimistä | köyrimisiä |
akkusatiivi | köyriminen; köyrimisen |
köyrimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | köyrimisessä | köyrimisissä |
elatiivi | köyrimisestä | köyrimisistä |
illatiivi | köyrimiseen | köyrimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | köyrimisellä | köyrimisillä |
ablatiivi | köyrimiseltä | köyrimisiltä |
allatiivi | köyrimiselle | köyrimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | köyrimisenä (köyrimisnä) |
köyrimisinä |
translatiivi | köyrimiseksi | köyrimisiksi |
abessiivi | köyrimisettä | köyrimisittä |
instruktiivi | – | köyrimisin |
komitatiivi | – | köyrimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | köyrimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
köyrimis- |