kaahari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaahari (6)
- ajoneuvon kuljettaja, joka ajaa olosuhteisiin nähden liian korkealla nopeudella (mahdollisesti myös varomattomasti) aiheuttaen muille vaaraa tai epämukavuutta; ajoneuvon kuljettaja, joka kaahaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːhɑri/
- tavutus: kaa‧ha‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaahari | kaaharit |
| genetiivi | kaaharin | kaaharien kaahareiden kaahareitten |
| partitiivi | kaaharia | kaahareita kaahareja |
| akkusatiivi | kaahari; kaaharin |
kaaharit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaaharissa | kaahareissa |
| elatiivi | kaaharista | kaahareista |
| illatiivi | kaahariin | kaahareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaaharilla | kaahareilla |
| ablatiivi | kaaharilta | kaahareilta |
| allatiivi | kaaharille | kaahareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaaharina | kaahareina |
| translatiivi | kaahariksi | kaahareiksi |
| abessiivi | kaaharitta | kaahareitta |
| instruktiivi | – | kaaharein |
| komitatiivi | – | kaahareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaahari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- Johdettu verbistä kaahata.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kaahari Kielitoimiston sanakirjassa