kaakattanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakaakattanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaakattaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaakattanut | kaakattaneet |
| genetiivi | kaakattaneen | kaakattaneiden kaakattaneitten |
| partitiivi | kaakattanutta | kaakattaneita |
| akkusatiivi | kaakattanut; kaakattaneen | kaakattaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaakattaneessa | kaakattaneissa |
| elatiivi | kaakattaneesta | kaakattaneista |
| illatiivi | kaakattaneeseen | kaakattaneisiin kaakattaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaakattaneella | kaakattaneilla |
| ablatiivi | kaakattaneelta | kaakattaneilta |
| allatiivi | kaakattaneelle | kaakattaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaakattaneena | kaakattaneina |
| translatiivi | kaakattaneeksi | kaakattaneiksi |
| abessiivi | kaakattaneetta | kaakattaneitta |
| instruktiivi | – | kaakattanein |
| komitatiivi | – | kaakattaneine |