kaara
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä, amerikansuomea) auto
- (vanhentunut) hevosvaunut[2]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑːrɑ/
- tavutus: kaa‧ra
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaara | kaarat |
genetiivi | kaaran | kaarojen (kaarain) |
partitiivi | kaaraa | kaaroja |
akkusatiivi | kaara; kaaran |
kaarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaarassa | kaaroissa |
elatiivi | kaarasta | kaaroista |
illatiivi | kaaraan | kaaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaaralla | kaaroilla |
ablatiivi | kaaralta | kaaroilta |
allatiivi | kaaralle | kaaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaarana | kaaroina |
translatiivi | kaaraksi | kaaroiksi |
abessiivi | kaaratta | kaaroitta |
instruktiivi | – | kaaroin |
komitatiivi | – | kaaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- englannin car
Aiheesta muualla
muokkaa- kaara Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Hendell, Lauri (toim.): Sivistyssanakirja. 25,000 vierasperäistä sanaa ja nimeä y.m. selitettyinä, s. 249. Kolmas muuttamaton painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1939.