kaartaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaartaminen (38)
- teonnimi verbistä kaartaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaartaminen | kaartamiset |
genetiivi | kaartamisen | kaartamisten kaartamisien |
partitiivi | kaartamista | kaartamisia |
akkusatiivi | kaartaminen; kaartamisen |
kaartamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaartamisessa | kaartamisissa |
elatiivi | kaartamisesta | kaartamisista |
illatiivi | kaartamiseen | kaartamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaartamisella | kaartamisilla |
ablatiivi | kaartamiselta | kaartamisilta |
allatiivi | kaartamiselle | kaartamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaartamisena (kaartamisna) |
kaartamisina |
translatiivi | kaartamiseksi | kaartamisiksi |
abessiivi | kaartamisetta | kaartamisitta |
instruktiivi | – | kaartamisin |
komitatiivi | – | kaartamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaartamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaartamis- |