kaatuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaatuminen (38)
- teonnimi verbistä kaatua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaatuminen | kaatumiset |
genetiivi | kaatumisen | kaatumisten kaatumisien |
partitiivi | kaatumista | kaatumisia |
akkusatiivi | kaatuminen; kaatumisen |
kaatumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaatumisessa | kaatumisissa |
elatiivi | kaatumisesta | kaatumisista |
illatiivi | kaatumiseen | kaatumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaatumisella | kaatumisilla |
ablatiivi | kaatumiselta | kaatumisilta |
allatiivi | kaatumiselle | kaatumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaatumisena (kaatumisna) |
kaatumisina |
translatiivi | kaatumiseksi | kaatumisiksi |
abessiivi | kaatumisetta | kaatumisitta |
instruktiivi | – | kaatumisin |
komitatiivi | – | kaatumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaatumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaatumis- |