kadottaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakadottaminen (38)
- teonnimi verbistä kadottaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kadottaminen | kadottamiset |
| genetiivi | kadottamisen | kadottamisten kadottamisien |
| partitiivi | kadottamista | kadottamisia |
| akkusatiivi | kadottaminen; kadottamisen |
kadottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kadottamisessa | kadottamisissa |
| elatiivi | kadottamisesta | kadottamisista |
| illatiivi | kadottamiseen | kadottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kadottamisella | kadottamisilla |
| ablatiivi | kadottamiselta | kadottamisilta |
| allatiivi | kadottamiselle | kadottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kadottamisena (kadottamisna) |
kadottamisina |
| translatiivi | kadottamiseksi | kadottamisiksi |
| abessiivi | kadottamisetta | kadottamisitta |
| instruktiivi | – | kadottamisin |
| komitatiivi | – | kadottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kadottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kadottamis- | |