kaduttanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaduttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaduttanut kaduttaneet
genetiivi kaduttaneen kaduttaneiden
kaduttaneitten
partitiivi kaduttanutta kaduttaneita
akkusatiivi kaduttanut; kaduttaneen kaduttaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaduttaneessa kaduttaneissa
elatiivi kaduttaneesta kaduttaneista
illatiivi kaduttaneeseen kaduttaneisiin
kaduttaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaduttaneella kaduttaneilla
ablatiivi kaduttaneelta kaduttaneilta
allatiivi kaduttaneelle kaduttaneille
muut sijamuodot
essiivi kaduttaneena kaduttaneina
translatiivi kaduttaneeksi kaduttaneiksi
abessiivi kaduttaneetta kaduttaneitta
instruktiivi kaduttanein
komitatiivi kaduttaneine