Substantiivi

muokkaa

kahahdus (39)

  1. kahahtaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑhɑhdus/
  • tavutus: ka‧hah‧dus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kahahdus kahahdukset
genetiivi kahahduksen kahahdusten
kahahduksien
partitiivi kahahdusta kahahduksia
akkusatiivi kahahdus;
kahahduksen
kahahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kahahduksessa kahahduksissa
elatiivi kahahduksesta kahahduksista
illatiivi kahahdukseen kahahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kahahduksella kahahduksilla
ablatiivi kahahdukselta kahahduksilta
allatiivi kahahdukselle kahahduksille
muut sijamuodot
essiivi kahahduksena kahahduksina
translatiivi kahahdukseksi kahahduksiksi
abessiivi kahahduksetta kahahduksitta
instruktiivi kahahduksin
komitatiivi kahahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kahahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kahahdus-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä kahahtaa (kahahd- + -us)

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa