kahakointi

Suomi

Substantiivi

kahakointi (5-J)

kahakoiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑhɑˌkoi̯nt̪i/
tavutus: ka‧ha‧koin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kahakointi	kahakoinnit
genetiivi	kahakoinnin	kahakointien (kahakointein)
partitiivi	kahakointia	kahakointeja
akkusatiivi	kahakointi; kahakoinnin	kahakoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kahakoinnissa	kahakoinneissa
elatiivi	kahakoinnista	kahakoinneista
illatiivi	kahakointiin	kahakointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kahakoinnilla	kahakoinneilla
ablatiivi	kahakoinnilta	kahakoinneilta
allatiivi	kahakoinnille	kahakoinneille
muut sijamuodot
essiivi	kahakointina	kahakointeina
translatiivi	kahakoinniksi	kahakoinneiksi
abessiivi	kahakoinnitta	kahakoinneitta
instruktiivi	–	kahakoinnein
komitatiivi	–	kahakointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kahakoinni-
vahva vartalo	kahakointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kahakoida (vartalo kahakoi-) + johdin -nti

Käännökset

1. kahakoiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kahakointi Kielitoimiston sanakirjassa