Substantiivi

muokkaa

kahlaus (39)

  1. kahlaaminen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kahlaus kahlaukset
genetiivi kahlauksen kahlausten
kahlauksien
partitiivi kahlausta kahlauksia
akkusatiivi kahlaus;
kahlauksen
kahlaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kahlauksessa kahlauksissa
elatiivi kahlauksesta kahlauksista
illatiivi kahlaukseen kahlauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kahlauksella kahlauksilla
ablatiivi kahlaukselta kahlauksilta
allatiivi kahlaukselle kahlauksille
muut sijamuodot
essiivi kahlauksena kahlauksina
translatiivi kahlaukseksi kahlauksiksi
abessiivi kahlauksetta kahlauksitta
instruktiivi kahlauksin
komitatiivi kahlauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kahlaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kahlaus-

Etymologia

muokkaa

verbi kahlata + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kahlaus Kielitoimiston sanakirjassa