kainosteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakainosteleminen (38)
- teonnimi verbistä kainostella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kainosteleminen | kainostelemiset |
genetiivi | kainostelemisen | kainostelemisten kainostelemisien |
partitiivi | kainostelemista | kainostelemisia |
akkusatiivi | kainosteleminen; kainostelemisen |
kainostelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kainostelemisessa | kainostelemisissa |
elatiivi | kainostelemisesta | kainostelemisista |
illatiivi | kainostelemiseen | kainostelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kainostelemisella | kainostelemisilla |
ablatiivi | kainostelemiselta | kainostelemisilta |
allatiivi | kainostelemiselle | kainostelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kainostelemisena (kainostelemisna) |
kainostelemisina |
translatiivi | kainostelemiseksi | kainostelemisiksi |
abessiivi | kainostelemisetta | kainostelemisitta |
instruktiivi | – | kainostelemisin |
komitatiivi | – | kainostelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kainostelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kainostelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kainostella + johdin -minen