kainuulainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kainuulainen (38)
- henkilö, joka on kotoisin Kainuusta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑi̯nuːˌlɑi̯nen/
- tavutus: kai‧nuu‧lai‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kainuulainen | kainuulaiset |
genetiivi | kainuulaisen | kainuulaisten kainuulaisien |
partitiivi | kainuulaista | kainuulaisia |
akkusatiivi | kainuulainen; kainuulaisen |
kainuulaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kainuulaisessa | kainuulaisissa |
elatiivi | kainuulaisesta | kainuulaisista |
illatiivi | kainuulaiseen | kainuulaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kainuulaisella | kainuulaisilla |
ablatiivi | kainuulaiselta | kainuulaisilta |
allatiivi | kainuulaiselle | kainuulaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kainuulaisena (kainuulaisna) |
kainuulaisina |
translatiivi | kainuulaiseksi | kainuulaisiksi |
abessiivi | kainuulaisetta | kainuulaisitta |
instruktiivi | – | kainuulaisin |
komitatiivi | – | kainuulaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kainuulaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kainuulais- |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kainuulainen Kielitoimiston sanakirjassa