kaiveleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaivella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaiveleva kaivelevat
genetiivi kaivelevan kaivelevien
(kaivelevain)
partitiivi kaivelevaa kaivelevia
akkusatiivi kaiveleva; kaivelevan kaivelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaivelevassa kaivelevissa
elatiivi kaivelevasta kaivelevista
illatiivi kaivelevaan kaiveleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaivelevalla kaivelevilla
ablatiivi kaivelevalta kaivelevilta
allatiivi kaivelevalle kaiveleville
muut sijamuodot
essiivi kaivelevana kaivelevina
translatiivi kaivelevaksi kaiveleviksi
abessiivi kaivelevatta kaivelevitta
instruktiivi kaivelevin
komitatiivi kaivelevine