Substantiivi

muokkaa

kajahtelu (2)

  1. kajahteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑjɑhˌt̪elu/
  • tavutus: ka‧jah‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kajahtelu kajahtelut
genetiivi kajahtelun kajahtelujen
kajahteluiden
kajahteluitten
partitiivi kajahtelua kajahteluita
kajahteluja
akkusatiivi kajahtelu;
kajahtelun
kajahtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi kajahtelussa kajahteluissa
elatiivi kajahtelusta kajahteluista
illatiivi kajahteluun kajahteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kajahtelulla kajahteluilla
ablatiivi kajahtelulta kajahteluilta
allatiivi kajahtelulle kajahteluille
muut sijamuodot
essiivi kajahteluna kajahteluina
translatiivi kajahteluksi kajahteluiksi
abessiivi kajahtelutta kajahteluitta
instruktiivi kajahteluin
komitatiivi kajahteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kajahtelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi kajahdella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa