kakkinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kakkia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakkinut kakkineet
genetiivi kakkineen kakkineiden
kakkineitten
partitiivi kakkinutta kakkineita
akkusatiivi kakkinut; kakkineen kakkineet
sisäpaikallissijat
inessiivi kakkineessa kakkineissa
elatiivi kakkineesta kakkineista
illatiivi kakkineeseen kakkineisiin
kakkineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakkineella kakkineilla
ablatiivi kakkineelta kakkineilta
allatiivi kakkineelle kakkineille
muut sijamuodot
essiivi kakkineena kakkineina
translatiivi kakkineeksi kakkineiksi
abessiivi kakkineetta kakkineitta
instruktiivi kakkinein
komitatiivi kakkineine