kakkiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kakkia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakkiva kakkivat
genetiivi kakkivan kakkivien
(kakkivain)
partitiivi kakkivaa kakkivia
akkusatiivi kakkiva; kakkivan kakkivat
sisäpaikallissijat
inessiivi kakkivassa kakkivissa
elatiivi kakkivasta kakkivista
illatiivi kakkivaan kakkiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakkivalla kakkivilla
ablatiivi kakkivalta kakkivilta
allatiivi kakkivalle kakkiville
muut sijamuodot
essiivi kakkivana kakkivina
translatiivi kakkivaksi kakkiviksi
abessiivi kakkivatta kakkivitta
instruktiivi kakkivin
komitatiivi kakkivine