kaklattaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaklattaminen (38)
- teonnimi verbistä kaklattaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaklattaminen | kaklattamiset |
| genetiivi | kaklattamisen | kaklattamisten kaklattamisien |
| partitiivi | kaklattamista | kaklattamisia |
| akkusatiivi | kaklattaminen; kaklattamisen |
kaklattamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaklattamisessa | kaklattamisissa |
| elatiivi | kaklattamisesta | kaklattamisista |
| illatiivi | kaklattamiseen | kaklattamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaklattamisella | kaklattamisilla |
| ablatiivi | kaklattamiselta | kaklattamisilta |
| allatiivi | kaklattamiselle | kaklattamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaklattamisena (kaklattamisna) |
kaklattamisina |
| translatiivi | kaklattamiseksi | kaklattamisiksi |
| abessiivi | kaklattamisetta | kaklattamisitta |
| instruktiivi | – | kaklattamisin |
| komitatiivi | – | kaklattamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaklattamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaklattamis- | |